Back Baruch Spinoza Afrikaans Baruch de Spinoza ALS ባሩክ ስፒኖዛ Amharic Baruch Spinoza AN باروخ سبينوزا Arabic اسبينوزا ARZ Baruch Spinoza AST Benedikt Spinoza Azerbaijani باروخ اسپینوزا AZB Бенедикт Спиноза Bashkir
| Baruch Spinoza | |
|---|---|
 Maalaus Spinozasta noin vuodelta 1665. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1632 Amsterdam, Yhdistyneet Alankomaat |
| Kuollut | 21. helmikuuta 1677 (44 vuotta) Haag, Yhdistyneet Alankomaat |
| Kansalaisuus | alankomaalainen |
| Ammatti | filosofi |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | rationalismi, länsimainen filosofia |
| Tunnetut työt |
Tractatus theologico-politicus (1670) Etiikka (1677) |
| Opettaja | Franciscus van den Enden |
| Oppilaat | Gottfried Leibniz |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Baruch (de) Spinoza (lat. Benedictus de Spinoza, port. Bento de Espinoza; 24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi. Spinoza pyrki erottamaan uskonnon ja filosofian (Tractatus theologico-politicus, 1670) ja luomaan rationalistisen etiikan ja valtio-opin teorian (Etiikka, 1674). Hän on René Descartesin ja Gottfried Leibnizin ohella 1600-luvun suurimpia rationalisteja.
Spinozan teokset soveltavat matematiikan menetelmiä ja muotoa kaikkeen filosofiaan. Spinozaa pidetään valistuksen tienraivaajana ja nykyaikaisen raamatuntutkimuksen perustajana. Spinozan käsitykset muun muassa Jumalasta ja ruumiin ja sielun samuudesta johtivat hänet kuitenkin vuosisadoiksi ajattelun valtavirran ulkopuolelle. Hänen teoksensa olivat vielä sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen tuhottavien kirjojen listoilla.
Spinoza syntyi sefardijuutalaiseen perheeseen ja hänen äidinkielensä oli portugali. Panteististen näkemystensä vuoksi hänet suljettiin juutalaisyhteisön ulkopuolelle.[1] Spinoza omistautui filosofialle ja elätti itsensä linssinhiojana. Spinoza halusi erottaa teologian filosofiasta ja uskonnon politiikasta ja näin luoda vapaan, suvaitsevaisen ja kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta. Spinozan mukaan ajatusvääristymät aiheuttavat onnettomuutta, josta voi vapautua näkemällä asiat kokonaisuuden näkökulmasta. Ihminen on osa suurempaa kokonaisuutta, luontoa, ja sen lakien alainen. Rakkaus kokonaisuutta kohtaan antaa mahdollisuuden elää sopusoinnussa.[2]